Tarinoita kummiudesta

Teinityttö ja hänen kumminsa hymyilevät ja pitävät toisiaan kädestä.
Kun pikkulapsivuodet vaihtuvat teinimeininkiin ja nuoruusvuodet aikuisen arkiseen oravanpyörään, kummi kulkee mukana.

Minkälainen on hyvä kummi? Etäkummi voi olla tosi läheinen ja lähellä asuva kummi läsnä silloin tällöin, kun tarve on. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla kummi tai kummilapsi. Tärkeintä on, että olette olemassa toisillenne – ja juuri sellaisia kuin olette! 

Kummin ja kummilapsen kohtaaminen on merkityksellistä molemmille.

Mikä sinusta on parasta kummina olemisessa? Kerro meille oma kummitarinasi

Kummitarinoita

”Näen kummiani harvoin pitkän välimatkan vuoksi, mutta sitten kun nähdään on kiva viettää aikaa yhdessä. Kummini muistaa aina kaikki tärkeät päivät, mikä on kiva juttu. Kortti nimipäivänä muistuttaa, että olen tärkeä kummille!”

”Serkkupoika oli n. 20v ja menossa naimisiin. Harmina oli ettei ollut käynyt rippikoulua, mutta kävi sitten ennen vihkimistä. Uusi vaikeus iski kun piti saada kummit kastetilaisuuteen, lupauduin toiseksi kummiksi sillä ehdolla ettei tartte ottaa kummilasta syliin kasteen ajaksi koska hän oli paljon pitempi mitä minä olen ja siihen aikaan kehonrakentaja ja painon-nostaja. Sylikummi minusta tuli, vaikka ei kastettava ollutkaan sylissäni. Ja niin serkku pääsi vihittäväksi evankeelisluterilaisessa kirkossa.”

”Paras hetki on jäänyt kultaisiin muistoihin kun asuin viikon kummitätini ja kummisetäni luona. Teimme arkisia asioita, kävimme kaupassa ja ruokaa yhdessä. Se viikko oli ihana!”

”Kummi oli tukena ja turvanani lähiperheen lailla elämässäni pienestä tytöstä nuoreksi aikuiseksi asti. Oli lukemattomat yökyläilyt, paljon luonnossa liikkumista, hän vei minua kanssaan syömään kaupungille, ja tuli katsomaan jok’ikisen lauluesiintymiseni koulussa ja kansalaisopistolla.
Lempimuistoni kummistani on viimeinen kerta kun kävin hänen kansaan lakkasuolla. Hän menehtyi viimetalvena. Metsässä sienestys ja marjastus tuntuukin vielä toistaiseksi hieman haikealta ilman häntä.”

”Mukavinta oli lapsena mennä kummin luo yökylään. Se oli erilaista ja jännää ja oli mukava viettää aikaa yhdessä.”

”Kummitätini oli ihana höpsö. Yhdessä leivoimme, tanssimme ja pelleilimme. Hän kutoi minulle ihanat lempi sukat, kaikista ”jäännös” langoista. Ihanat eriväriset Peppi Pitkätossu sukat. Kummitätini Liisa oli turvallinen, hauska aikuinen lapsuudessa ja nuoruudessani. Hän on jo edesmennyt, ehkä hän kutoo nyt taivaallisia sukkia ja järjestää enkelijuhlia.”